Aloitepohjia


Kunnallispolitiikan kautta on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa kuntien eläinystävällisiin valintoihin, kuten kasvisruuan käytön lisäämiseen tai luomuruuan edistämiseen. Alla on esimerkkejä aloitteista, joita kunnanvaltuutetut voivat käyttää valtuustotyössään.makaronilaatikko_jpg

Aloite kasvisruokapäivästä

Aloite lihan kulutuksen vähentämiseksi 20 prosentilla kunnallisessa ruokailussa

Aloite luomuelintarvikkeiden lisäämiseksi eläinperäisiä tuotteita hankittaessa

Talousarvioaloite määrärahan osoittamiseksi eläinperäisten luomuelintarvikkeiden hankintaan

Aloite kasvisruuan tarjoamiseksi kunnan järjestämissä kokouksissa

 

Esimerkki 1: Aloite kasvisruokapäivästä

Kunnan/kaupungin valtuutettu XX ja muut allekirjoittaneet esittävät aloitteessaan, että XX kunta/kaupunki siirtyisi kunnallisessa ateriapalvelussa toteuttamaan viikoittaista kasvisruokapäivää.

Perusteluina esitetään ympäristö- ja ilmastonäkökohdat, ruoantuotannon eettisyyden huomioiminen ja kasvisruoan terveysvaikutukset. Lisäksi kasvisruokailuun siirtymisellä on mahdollista saavuttaa säästöjä ja myös luoda hyvää imagoa ympäristö- ja eläinystävällisenä kaupunkina.

Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä ja Naantalissa on otettu onnistuneesti käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä ja Turussa on tehty päätös kasvisten osuuden lisäämisestä julkisissa ruokahankinnoissa. Lisäksi jo aiemmin monet kunnat ovat tehneet eettisiä ja ekologisia ostovalintoja esimerkiksi Reilu Kaupunki tai Hiilineutraalit kunnat–hankkeiden kautta.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 2 §:n mukaisesti kuntien on pyrittävä edistämään tavoitetta järjestää hankintatoiminta ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Kunnan/kaupungin tulisikin järjestää kunnalliset ateriapalvelut ympäristö- ja ilmastoseikat huomioiden. Karjatalouden ilmastovaikutuksista on erilaisia arvioita: joidenkin mukaan karjatalous aiheuttaa jopa yli 50 prosenttia maailman vuotuisista kasvihuonepäästöistä ja lihansyönti kuluttaa luonnonvaroja moninkertaisesti enemmän kuin kasvisruokavalio (Worldwatch 2009). Varovaistenkin arvioiden mukaan ruokailu haukkaa kolmanneksen suomalaisen hiilijalanjäljestä, jossa merkittävässä roolissa ovat eläinperäiset elintarvikkeet.

Lisäksi nykymuotoiseen eläintuotantoon sisältyy monia epäkohtia, jotka olisi syytä tunnustaa myös kunnan/kaupungin tasolla. Tuotantoeläimet eivät voi toteuttaa monilta osin lajinmukaista käyttäytymistä, jolloin niille aiheutuu fyysistä ja psyykkistä pahoinvointia. Myös jalostus on aiheuttanut pysyvää kärsimystä monille tuotantoeläinlajeille. Eurobarometri–tutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista on huolestuneita tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Yhteiskuntavastuun kantaminen antaa luotettavan ja vakaan kuvan kunnasta.

Kuntalaisten terveyden kannalta tulisi suosia kasvisruokailua. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan suomalaisten tulisi lisätä reilusti kasvisten määrää päivittäisessä ravinnon saannissa. Runsaasti eläinperäistä kovaa rasvaa sisältävien elintarvikkeiden päivittäistä käyttöä tulisi sen sijaan vähentää. Ravitsemussuositusten mukaisesti myös monipuolisessa kasvisruokailussa on mahdollista koostaa tarvittava proteiinien saanti. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005: Suomalaiset ravitsemussuositukset.)

 

Esimerkki 2: Aloite lihan kulutuksen vähentämiseksi 20 prosentilla kunnallisessa ruokailussa

Kunnan/kaupungin valtuutettu XX ja muut allekirjoittaneet esittävät aloitteessaan, että XX kunta/kaupunki sitoutuisi kunnallisissa ruokailussa/ateriapalveluissa vähentämään lihan ja lihatuotteiden osuutta 20 prosentilla.

Perusteluina esitetään ympäristö- ja ilmastonäkökohdat, ruoantuotannon eettisyyden huomioiminen ja kasvisruoan terveysvaikutukset. Lisäksi kasvisruokailuun siirtymisellä on mahdollista saavuttaa säästöjä ja myös luoda hyvää imagoa ympäristö- ja eläinystävällisenä kaupunkina. Esimerkiksi Turussa on tehty päätös kasvisten osuuden lisäämisestä julkisissa ruokahankinnoissa. Lisäksi jo aiemmin monet kunnat ovat tehneet eettisiä ja ekologisia ostovalintoja esimerkiksi Reilu Kaupunki tai Hiilineutraalit kunnat–hankkeiden kautta.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 2 §:n mukaisesti kuntien on pyrittävä edistämään tavoitetta järjestää hankintatoiminta ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Kunnan/kaupungin tulisikin järjestää kunnalliset ateriapalvelut ympäristö- ja ilmastoseikat huomioiden. Karjatalouden ilmastovaikutuksista on erilaisia arvioita: joidenkin mukaan karjatalous aiheuttaa jopa yli 50 prosenttia maailman vuotuisista kasvihuonepäästöistä ja lihansyönti kuluttaa luonnonvaroja moninkertaisesti enemmän kuin kasvisruokavalio (Worldwatch 2009). Varovaistenkin arvioiden mukaan ruokailu haukkaa kolmanneksen suomalaisen hiilijalanjäljestä.

Lisäksi nykymuotoiseen eläintuotantoon sisältyy monia epäkohtia, jotka olisi syytä tunnustaa myös kunnan/kaupungin tasolla. Tuotantoeläimet eivät voi toteuttaa lajinmukaista käyttäytymistä, jolloin niille aiheutuu fyysistä ja psyykkistä pahoinvointia. Myös jalostus on aiheuttaa kärsimystä monille tuotantoeläinlajeille. Eurobarometri–tutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista on huolestuneita tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Yhteiskuntavastuun kantaminen antaa luotettavan ja vakaan kuvan kunnasta.

Kuntalaisten terveyden kannalta tulisi suosia kasvisruokailua. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan suomalaisten tulisi lisätä reilusti kasvisten määrää päivittäisessä ravinnon saannissa. Runsaasti eläinperäistä kovaa rasvaa sisältävien elintarvikkeiden päivittäistä käyttöä tulisi sen sijaan vähentää. Ravitsemussuositusten mukaisesti myös monipuolisessa kasvisruokailussa on mahdollista koostaa tarvittava proteiinien saanti. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005: Suomalaiset ravitsemussuositukset)

 

Esimerkki 3: Aloite luomuelintarvikkeiden lisäämiseksi eläinperäisiä tuotteita hankittaessa

 

Kunnan/kaupungin valtuutettu XX ja muut allekirjoittaneet esittävät aloitteessaan, että XX kunta/kaupunki siirtyisi kunnallisessa ruokailussa/ateriapalveluissa luomutuotteisiin eläinperäisiä elintarvikkeita hankkiessaan.

Perusteluina esitetään ruoantuotannon eettisyyden huomioiminen, negatiivisten ympäristövaikutuksien minimoiminen ja luomutuotteiden terveysvaikutukset. Lisäksi luomutuotteita suosimalla voidaan luoda hyvää imagoa ympäristö- ja eläinystävällisenä kaupunkina.

Euroopan unionin määritelmän mukaan luonnonmukainen tuotanto on kokonaisvaltainen tilanhoito- ja elintarvikkeiden tuotantojärjestelmä, jossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, pitkälle kehittynyt biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen säästäminen, eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen standardien soveltaminen ja tuotanto, jossa otetaan huomioon tiettyjen kuluttajien mieltymys tuotteisiin, jotka on tuotettu luonnollisista aineksista ja luonnollisin menetelmin (EY n:o 834/2007).

Luomutuotanto on eläimille parempi vaihtoehto kuin tavanomainen tuotanto, sillä luomusäännökset takaavat eläimille lisää tilaa ja kiinteäpohjaista lattiaa, kuivitetun makuualueen sekä pääsyn ulkoilemaan. Eläinten kytkeminen on myös pääsääntöisesti kielletty. Monet tuottajat ovat siirtyneet luonnonmukaiseen kotieläinten kasvatukseen eli luomutuotantoon, jossa pyritään ottamaan huomioon eläinten käyttäytymistavat tavanomaista tuotantoa paremmin. Luonnonmukainen tuotanto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, sillä se perustuu luonnonmukaiseen lannoittamiseen mm. viljelykiertoa hyödyntämällä. Luomutuotannon tarkka valvonta takaa sen luotettavuuden.

Tämänhetkinen hallitusohjelma tähtää luomutuotteiden osuuden kasvattamiseen julkisissa hankinnoissa ja lisäksi hallituksen luomuohjelma pyrkii monipuolistamaan kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjontaa ja kannustaa luomutuotteiden kuluttamiseen. Kunnat ovatkin avainasemassa tämän lupauksen lunastamisessa. Luomueläintuotteet maksavat usein hieman enemmän kuin tavanomaisesti tuotetut. Luomun kasvava volyymi kysynnän ja tarjonnan kasvun kautta tulee todennäköisesti myös laskemaan luomuruuan kustannuksia tulevaisuudessa. Luomukananmunien ja –maidon saatavuus alkaa olla jo varsin hyvää, ja luomulihankin tuotanto kasvaa jatkuvasti. Luomueläintuotteita suosimalla kunta voi tukea sekä eläinten hyvinvointia että myös paikallista yrittäjyyttä. Luomuruuan painottaminen tuo kunnalle myös selkeää imagohyötyä.

Luomutuotteita käyttävien ammattikeittiöiden osuus kasvaa joka vuosi. Portaat luomuun–ohjelmaan kuuluvat keittiöt noudattavat keittiökohtaista kehitysohjelmaa, jossa luomuelintarvikkeiden käyttö lisääntyy portaittain. Luomu on kansainvälisesti määritelty tuotantotapa. Sen vuoksi julkisissa tarjouskilpailuissa luomua voi käyttää tuotteen laatua määrittelevänä hankintakriteerinä.

 

Esimerkki 4: Talousarvioaloite määrärahan osoittamiseksi eläinperäisten luomuelintarvikkeiden hankintaan

 

Perusteluina esitetään ruoantuotannon eettisyys, negatiivisten ympäristövaikutuksien minimoiminen ja luomutuotannon terveysvaikutukset. Lisäksi luomutuotantoa suosimalla voidaan luoda hyvää imagoa ympäristö- ja eläinystävällisenä kaupunkina.

Euroopan unionin määritelmän mukaan luonnonmukainen tuotanto on kokonaisvaltainen tilanhoito- ja elintarvikkeiden tuotantojärjestelmä, jossa yhdistyvät ympäristön kannalta parhaat käytännöt, pitkälle kehittynyt biologinen monimuotoisuus, luonnonvarojen säästäminen, eläinten hyvinvointia koskevien tiukkojen standardien soveltaminen ja tuotanto, jossa otetaan huomioon tiettyjen kuluttajien mieltymys tuotteisiin, jotka on tuotettu luonnollisista aineksista ja luonnollisin menetelmin (EY n:o 834/2007).

Luomutuotanto on eläimille parempi vaihtoehto kuin tavanomainen tuotanto, sillä luomusäännökset takaavat eläimille lisää tilaa ja kiinteäpohjaista lattiaa, kuivitetun makuualueen sekä pääsyn ulkoilemaan. Eläinten kytkeminen on myös pääsääntöisesti kielletty. Monet tuottajat ovat siirtyneet luonnonmukaiseen kotieläinten kasvatukseen eli luomutuotantoon, jossa pyritään ottamaan huomioon eläinten käyttäytymistavat tavanomaista tuotantoa paremmin. Luonnonmukainen tuotanto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto, sillä se perustuu luonnonmukaiseen lannoittamiseen mm. viljelykiertoa hyödyntämällä. Luomutuotannon tarkka valvonta takaa sen luotettavuuden.

Tämänhetkinen hallitusohjelma tähtää luomutuotteiden osuuden kasvattamiseen julkisissa hankinnoissa ja lisäksi hallituksen luomuohjelma pyrkii monipuolistamaan kotimaisten luomuelintarvikkeiden tarjontaa ja kannustaa luomutuotteiden kuluttamiseen. Kunnat ovatkin avainasemassa tämän lupauksen lunastamisessa. Luomueläintuotteet maksavat usein hieman enemmän kuin tavanomaisesti tuotetut. Luomun kasvava volyymi kysynnän ja tarjonnan kasvun kautta tulee todennäköisesti myös laskemaan luomuruuan kustannuksia tulevaisuudessa. Luomukananmunien ja –maidon saatavuus alkaa olla jo varsin hyvää, ja luomulihankin tuotanto kasvaa jatkuvasti. Luomueläintuotteita suosimalla kunta voi tukea sekä eläinten myös paikallista yrittäjyyttä. Luomuruuan painottaminen tuo kunnalle myös selkeää imagohyötyä.

Luomutuotteita käyttävien ammattikeittiöiden osuus kasvaa joka vuosi. Portaat luomuun–ohjelmaan kuuluvat keittiöt noudattavat keittiökohtaista kehitysohjelmaa, jossa luomuelintarvikkeiden käyttö lisääntyy portaittain. Luomu on kansainvälisesti määritelty tuotantotapa. Sen vuoksi julkisissa tarjouskilpailuissa luomua voi käyttää tuotteen laatua määrittelevänä hankintakriteerinä.

 

Edellä olevan perusteella ehdotan/ehdotamme, että osoitetaan xxx euron määräraha eläinperäisten luomutuotteiden (esim. kananmunat, maito, liha) hankkimiseksi kunnan järjestämään ruokailuun tai vaihtoehtoisesti asetetaan luomutuotanto vaatimukseksi ruokapalvelua kilpailutettaessa.

 

Esimerkki 5: Aloite kasvisruuan tarjoamiseksi kunnan järjestämissä kokouksissa

 

Kunnan/kaupungin valtuutettu XX ja muut allekirjoittaneet esittävät aloitteessaan, että XX kunta/kaupunki tarjoaisi kokouksissaan ja edustustilaisuuksissa kasvisruokaa.

Perusteluina esitetään ympäristö- ja ilmastonäkökohdat, ruoantuotannon eettisyyden huomioiminen ja kasvisruoan terveysvaikutukset. Lisäksi kasvisruokailuun siirtymisellä on mahdollista saavuttaa säästöjä ja myös luoda hyvää imagoa ympäristö- ja eläinystävällisenä kaupunkina.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen ja julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 2 §:n mukaisesti kuntien on pyrittävä edistämään tavoitetta järjestää hankintatoiminta siten, että ”hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen”.

Kunnan/kaupungin valtuuston tulisikin omassa toiminnassaan näyttää esimerkkiä ympäristö- ja ilmastoasioissa. Karjatalous on tutkimusten mukaan yksi merkittävimmistä ilmastonmuutoksen vauhdittajista. Karjatalouden ilmastovaikutuksista on erilaisia arvioita: joidenkin mukaan karjatalous aiheuttaa jopa yli 50 prosenttia maailman vuotuisista kasvihuonepäästöistä ja lihansyönti kuluttaa luonnonvaroja moninkertaisesti enemmän kuin kasvisruokavalio (Worldwatch 2009). Varovaistenkin arvioiden mukaan ruokailu haukkaa kolmanneksen suomalaisen hiilijalanjäljestä. Yhteiskuntavastuun kantaminen antaa luotettavan ja vakaan kuvan kunnasta. (Viittaus hiilineutraalikaupunki-tavoitteisiin tai ilmastostrategiaan, mikäli kunta on sitoutunut tällaiseen.)

Nykymuotoiseen eläintuotantoon sisältyy monia epäkohtia, jotka olisi syytä tunnustaa myös kunnan/kaupungin tasolla. Vähintäänkin tulisi siirtyä luomueläintuotteisiin. Tätä tavoitetta tukee tämänhetkinen hallitusohjelma, joka tähtää luomutuotteiden osuuden kasvattamiseen julkisissa hankinnoissa. Luomu on parempi vaihtoehto tuotantoeläinten kannalta.

Myös henkilökohtaisen terveyden kannalta tulisi suosia kasvisruokailua. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan suomalaisten tulisi lisätä reilusti kasvisten määrää päivittäisessä ravinnon saannissa. Runsaasti eläinperäistä kovaa rasvaa sisältävien elintarvikkeiden päivittäistä käyttöä tulisi sen sijaan vähentää. Ravitsemussuositusten mukaisesti myös monipuolisessa kasvisruokailussa on mahdollista koostaa tarvittava proteiinien saanti (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005: Suomalaiset ravitsemussuositukset).