Eläinpoliittinen kysely 2019


Animalia ja SEY selvittivät eduskuntapuolueiden kannat eläinsuojelulain uudistukseen liittyviin kysymyksiin sekä muutamiin muihin eläinsuojelukysymyksiin joulukuussa 2018.

Eläinsuojelulain luonnos oli kyselyn toteutuksen aikana eduskunnassa valiokuntien käsittelyssä. Puolueilta haluttiin tiedustella kantoja asioihin, jotka uudistuksessa jäävät todennäköisesti toteuttamatta. Kyselyyn vastasivat kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät, keskusta, ruotsalainen kansanpuolue, sosiaalidemokraatit, kristillisdemokraatit sekä perussuomalaiset. Siniset ei vastannut kyselyyn.

Järjestöjen tiedote kyselystä.

1. Tuotantoeläinten kasvatus ahtaissa häkeissä tulisi kieltää (häkkikanalat sekä emakoiden porsitus- ja tiineytyshäkit).  

Keskusta: Osittain eri mieltä
Eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevaan eläinten hyvinvointilakiin sisältyy parannuksia eläinten mahdollisuuksiin lajityypilliseen käyttäytymiseen. Tiineytyshäkkejä ollaan kieltämässä pitkällä siirtymäajalla. Tämä on merkittävä lisäkustannus sianlihan tuottajille, mutta tähän ollaan kuitenkin valmiita kuluttajien toiveiden mukaisesti. Porsitushäkkien kieltoa emme kannata. Tuoreiden tietojen mukaan monilla sikatiloilla ollaan siirtymässä vapaaseen porsitukseen sen ansiosta, että eläinten hyvinvointilain päivityksen yhteydessä tehtiin parannuksia eläinten hyvinvointikorvaukseen. Keskusta kannattaa eläinten hyvinvoinnin parantamista siten, että siitä aiheutuvat lisäkustannukset korvataan tuottajille. Näin voimme varmistaa vastuullisen toiminnan jatkumisen Suomessa. Jos ajamme lisäkustannuksia aiheuttavilla kielloilla tuotannon kannattamattomaksi, kotimaan kysyntä korvautuu tuonnilla heikoimpien olosuhteiden maista. Yksikään merkittävä sianlihan tuottajamaa ei ole kieltänyt porsitushäkkejä.

SDP: Täysin samaa mieltä   
Suomalaisen eläintuotannon tulee olla maailman eettisintä ja kestävintä. SDP:n mielestä eläimiä pitää hoitaa ja kohdella hyvin. Tämä tarkoittaa asianmukaista ruokintaa ja juomaveden saatavuutta, lajityypillisestä käyttäytymisestä ja terveydestä huolehtimista sekä sitä, että eläimiä käsitellään aiheuttamatta niille tarpeetonta haittaa. Rakenteet, joissa eläin ei pysty liikkumaan, kääntymään tai makaamaan, tulee kieltää. Tämä tulee tehdä tarpeeksi pitkien siirtymäaikojen avulla, jotta tuottajat voivat sopeutua muutoksiin. Tuottajia on tuettava eläinten hyvinvointikorvausten kautta siirtymässä. Suomessa tehdään jo nyt paljon eläinten hyvinvoinnin eteen, mm. porsailla on saparot, mikä on tärkeä hyvinvoinnin mittari.

Perussuomalaiset: Osittain eri mieltä
Selkeisiin tuotantoeläinten olosuhteiden epäkohtiin on puututtava. Parsinavetoista tulee luopua asteittain, kuitenkin niin, että tavoitteena on säilyttää pientilat. Tiloja on tuettava muuttumaan esimerkiksi luomupihattotiloiksi.

Vihreät: Täysin samaa mieltä
Eläimille tulee taata mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, esimerkiksi liikkua, levätä, muodostaa sosiaalisia suhteita, tutkia ympäristöään, ruokailla ja leikkiä. Lain ei tule sallia eläinten liikkumisen estämistä.

Tästä huolimatta nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa esityksessä eläinten hyvinvointilaiksi sallitaan edelleen sikojen pitäminen porsitushäkeissä ja tiineytyshäkitkin kielletään vasta 15 vuoden siirtymäajalla.

Häkkikanalat ovat ahtaita ja virikkeettömiä, ja häkeissä pitämisestä aiheutuu tarpeetonta haittaa tuotantoeläinten hyvinvoinnille. Häkittömiä kasvatusmuotoja, joissa eläinten elinolot ovat paremmat, on laajasti käytössä.

Kristillisdemokraatit: Osittain samaa mieltä
Tuemme parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista. Lakiesityksen yleisperusteluissa sanotaan  8§  Tuotantoeläimenä, seura- ja harrastuseläimenä, sirkuseläimenä ja kiertävässä eläinnäyttelyssä voidaan pitää vain sellaisia eläimiä ja eläinlajeja, joiden pito voidaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon ja käytännön kokemuksen perusteella järjestää niin, että: eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan; jne. Esityksessä porsitus- ja tiineytyshäkkejä ei kuitenkaan kielletä.

Vanhanaikaiset häkkikanalat on Suomessa kielletty vuodesta 2012 alkaen. Häkkikanaloiden määrä on vähenemässä ja siirtyminen luomu- ja ulkokanojen tuotantoon lisää suosiotaan.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä
Suomen on liityttävä Tanskan, Hollannin, Ruotsin ja Norjan seuraan ja kiellettävä uusien parsinavetoiden ja emakkohäkkien rakentaminen, ja siirtyä täyskieltoon siirtymäkauden jälkeen. Investointituet tulee lakkauttaa heti.

RKP: Osittain samaa mieltä        

Kokoomus: Osittain samaa mieltä
Eläinten olennaisia käyttäytymistarpeita ei tulisi rajoittaa tarpeettomasti. Eduskunnassa käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä kielletäänkin pitkäaikainen tiineytyshäkkien käyttö. Maatalous- ja investointitukia kohdentamalla lisätään mm. vapaaporsitusta vapaaehtoisuuteen perustuen.

Erityisesti kananmunatuotannossa kuluttajat voivat vaikuttaa kananmunien tuotantotapaan, sillä eri tuotantomuodot tulevat hyvin esille pakkauksissa ja kuluttajat ovat tutkitusti kiinnostuneita käyttämiensä munien tuotantotavasta. Vapaan kanan tuotantomuoto kasvaa kysynnän myötä, mutta virikehäkkimunille on myös oma paikkansa. On hienoa, että kiinnostuneet kuluttajat saavat muutosta aikaan ja ovat valmiita maksamaan eläinten hyvinvoinnista.

2. Porsaiden kirurgisesta kastraatiosta tulisi luopua.    

Keskusta: Osittain samaa mieltä
Eläinten hyvinvointia tulee parantaa askel askeleelta. Samalla tuotannon kannattavuutta pitää parantaa, nykytilanne on kestämätön. Pitkällä aikajänteellä kastraatiosta tulee luopua. Päättäjien tulee yhdessä sikayrittäjien ja alan teollisuuden kanssa pohtia strategiaa, jolla kastraatiosta voitaisiin luopua. Vaihtoehtoisia malleja olisivat esimerkiksi immunokastraatio, voimakkaan karjunhajun tunnistaminen teurastamolla tai eläinten teuraspainon laskeminen.

SDP: Osittain samaa mieltä
Riittävä kipulääkitys ja puudutus on turvattava. Täyskieltoa on selvitettävä ja peilattava sitä myös kulutustottumusten muutokseen. Kastraatiosta luopuminen tarkoittaisi ns. karjunhajua sianlihassa.

Perussuomalaiset: Osittain samaa mieltä
Vähintään riittävän kivunlievityksen ja kivun hoidon tulee olla pakollista kaikissa niissä toimissa, jotka ovat aiheuttavat eläimille kipua.

Vihreät: Täysin samaa mieltä
Porsaiden kastrointi on erityisen kivulias, nykyään vähäisellä tai olemattomalla kivunlievityksellä tehtävä toimenpide. Porsaiden kastrointi tehdään, jotta lihaan ei tulisi niin sanottua karjunhajua, jota kuluttajat eivät pidä mieluisana. Kastraatio on eläimille iso, kivulias ja stressaava toimenpide.

Karjunhajun torjumiseen on olemassa vaihtoehtoisia toimintatapoja. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Espanjassa, Portugalissa ja Kreikassa porsaita ei pääsääntöisesti kastroida, vaan ne teurastetaan nuorella iällä ennen sukukypsyyttä, jolloin karjunhajua ei lihaan ennätä kehittyä. Myös kastrointi rokottamalla, eli niin sanottu immunokastrointi, on osoittautunut hyväksi keinoksi karjunhajun synnyn ehkäisyyn.

Kirurginen kastrointi ei siis ole välttämätön toimenpide sianlihaa tuotettaessa. Vaihtoehtoisia toimintatapoja on, ja ne turvaavat porsaiden hyvinvoinnin paremmin kuin kastroinnin salliminen. EU:ssa tuottajien, teollisuuden, vähittäiskaupan, eläinsuojelujärjestöjen sekä komission edustajista koostuva työryhmä on esittänyt luopumista kirurgisesta kastraatiosta.

Kristillisdemokraatit: Osittain samaa mieltä
Tehokkaan kivunlievityksen käyttö kirurgisesti tehtävässä kastraatiossa on yleistä ja uuden lain myötä pakollista. Muutamissa maissa käytettävä immunokastraatiorokote ei ole toistaiseksi saanut Suomessa suosiota. Teknologian kehittyminen mahdollistanee kastroinnista luopumisen jollakin aikavälillä kokonaan.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä
Tavoitteena tulee olla kirurgisesta kastraatiosta luopuminen. Niin kauan kuin kivuliaita toimenpiteitä tehdään, eläimelle tulee taata kivunlievitys ja kivunhoito. Myös Eurooppalaiset sianliha-alan toimijat, vähittäiskauppiaat ja valtiosta riippumattomat järjestöt ovat allekirjoittaneet jo vuosia sitten julistuksen sikojen kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta.

RKP: Osittain eri mieltä
Kivunlievitystä käytetään nykypäivänä paljon. Kastrointi voidaan usein hoitaa kemiallsin keinoin. Mahdollista kieltoa pitää kuitenkin harkita tarkasti.

Kokoomus: Osittain eri mieltä
Kokoomuksen mielestä eläimille tehtävien ja tarvittavien kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä ja jälkeen tulisi käyttää kunnollista kivunhoitoa ja usein mielellään myös puudutusta.

3. Maataloustukia tulisi suunnata nykyistä enemmän eläintuotannon ylläpitämisen sijasta kotimaisten kasviproteiinien tuotantoon.

Keskusta: Osittain eri mieltä     
Vastuullisesti tuotetut eläinperäiset tuotteet kuuluvat suomalaisten ruokalautasille myös tulevaisuudessa. Laiduntavat nautaeläimet ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta  ja hyödyntävät meillä Suomessa hyvin kasvavaa nurmea. Keskustan mielestä tukia pitää suunnata nykyistä enemmän aktiiviviljelijöille, jotta voimme kehittää maataloutta yhä paremmaksi. Esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvaus on suomalaisen maatalouspolitiikan tuottama innovaatio, jolla hyvin konkreettisesti parannetaan eläinten hyvinvointia. Sen osuutta tulee seuraavalla EU:n maatalouspolitiikan ohjelmakaudella kasvattaa.

SDP: Osittain samaa mieltä  
Ilmastonmuutos vaati muutoksia kulutustottumuksiin ja ohjausvaikutusta tulee hakea myös tällä tasolla. Lihantuotannon päästöjä tulee pyrkiä vähentämään ja lihankulutuksen vähentäminen on perusteltua myös terveysnäkökulmasta.

Perussuomalaiset: Täysin eri mieltä

Vihreät: Täysin samaa mieltä
Maataloustukipolitiikka tulee suunnata uudelleen eettiseen sekä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävämpään tuotantoon sekä kansallisella että EU-tasolla. Lihantuotanto on merkittävä kasvihuonekaasupäästöjen lähde, ja ihmisten on välttämätöntä siirtyä kasvipohjaisempaan ruokavalioon. Tämän edistämiseksi vaaditaan muutoksia sekä ruoan kulutukseen että tuotantoon.

Osana eurooppalaista maatalouspolitiikkaa kansallisen maatalouspolitiikan keinot eivät vielä riitä. Monia tavoitteita pystytään edistämään vain johdonmukaisella ja aktiivisella EU-politiikalla. Suomen on pyrittävä muuttamaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa kestävään suuntaan.

Kristillisdemokraatit: Osittain samaa mieltä
Maataloustukien suuntaaminen ei saa tarkoittaa niiden vähentämistä. Tietysti kannatamme kasviproteenin tuotannon tukemista.  Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen on jo ruokaturvan ja rehun kotimaisuusasteen noston kannalta oleellista. Kotimaisten kasviproteiinien tuotantomäärät ovat kasvussa ja panostus niihin on perusteltua. Suurin haaste kotimaisen kasviproteiinin tuotannon kasvulle tällä hetkellä ilmeisesti on härkäpavun alhainen tuottajahinta esim. tuontisoijaan verrattuna sekä satojen epävarmuus. Kannatamme myös lisäpanostuksia kotimaisten proteiinikasvien jalostukseen ja tutkimukseen, ml. viljelymenetelmät.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä
EU:n maataloustukijärjestelmää tulee kehittää siihen suuntana, että tuissa huomioidaan ympäristönäkökohdat ja kriteerit muokataan vaikuttavammiksi ja selkeiksi.

RKP: Osittain eri mieltä
Molempia tarvitaan

Kokoomus: Osittain samaa mieltä
Maataloustukijärjestelmää ja erityisesti sen täydentäviä ehtojen valvontaa ja tulkintaa on yksinkertaistettava ympäristön ja eläinten hyvinvoinnista tinkimättä. Kasvisruokavalion suosion takana piilee valtava taloudellinen potentiaali, mutta esimerkiksi laidunnusta tarvitaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Maatalouden tukijärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena EU:n tasolla.

4. Kasvisruuan kulutusta tulisi edistää suhteessa lihan kulutukseen, esimerkiksi tuotteiden verotusta suuntaamalla.       

Keskusta: Osittain eri mieltä     
Keskusta kannattaa kasvisten ja muiden terveellisten elintarvikkeiden kulutuksen lisäämistä. Keskusta ei kuitenkaan kannata ruuan arvonlisäveron eriyttämistä ja eriytymistä eri tuoteryhmien välillä. Kasvisten käyttöä tulee edistää muilla keinoilla.

SDP: Osittain samaa mieltä
Ilmastonmuutos vaati kulutustottumusten muutosta ja verotus on hyvä kannustin, jota tulee harkita.

Perussuomalaiset: Osittain samaa mieltä
Vihannesten ja hedelmien alempaa verokantaa tai muita kannusteita olisi syytä tarkastella jo kansanterveydellisistäkin syistä. Lihantuotannossa kotimaisen tuotannon pitäisi olla aina tärkein

Vihreät: Täysin samaa mieltä
Eläintuotteiden tuotanto kuormittaa ympäristöä merkittävästi enemmän kuin kasvipohjaisten elintarvikkeiden tuotanto. Eläintuotteiden kulutuksen merkittävään vähentämiseen onkin siksi ohjattava. Samalla on suunnattava jäljelle jäävää eläinperäisten tuotteiden kulutusta kohti kestävimmin tavoin tuotettuja eläintuotteita.

Vihreiden tavoitteena on vähintään puolittaa eläinperäisten tuotteiden kulutus vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaisi vastaavaa tasoa kuin 1970-luvulla Suomessa. Kulutusta tulisi ohjata sekä hintasignaalilla, viestinnällä, lainsäädännöllä että julkisilla hankinnoilla kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota.

Vihreät esittää seuraavien keinojen käyttöönottoa:

– Ohjataan julkisia hankintoja eläintuotteiden käytön merkittävään vähentämiseen sekä ekologisesti kestävien tuotteiden hankintaan.

– Parannetaan kasviperäisen proteiinin kilpailuasemaa eläinperäisten tuotteiden korkeammalla verotuksella tai ALV-kantojen muutoksella. Selvitetään tämän hintaohjauksen liittämistä tuotannon synnyttämiin kokonaispäästöihin ja eläinten hyvinvointi-indeksiin, jolloin kestävämmin tuotetun eläintuotteen hinta nousee suhteessa vähemmän.

– Poistetaan eläintuotteiden menekinedistämistuet elintarviketeollisuudelta.

– Ohjataan tiedotusta ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksista erityisesti nuorille sekä koulujen kotitalousopetukseen.

– Lisätään neuvontaa kunnallisten ateriapalveluiden tuottajille, laitoskeittiöiden henkilökunnalle sekä terveysalan ammattilaisille. Lisätään kokkikoulutuksen opetussuunnitelmaan proteiinikasvien käsittelytaitoja.

– Lisätään elintarvikkeisiin merkinnät hiili- ja vesijalanjäljestä.

– Tuetaan lihalle vaihtoehtoisten proteiinilähteiden sekä uusien ruoantuotantomenetelmien tutkimusta ja käyttöönottoa.

Kristillisdemokraatit: Täysin samaa mieltä   
Ruoka on Suomessa kallista ja ruoan arvonlisävero muita EU-maita korkeampi. KD on vaihtoehtobudjetissaan ehdottanut kasvisten (ml. hedelmien, marjojen ym.) arvonlisäveron laskemista 10%:iin. Kasvisten arvonlisäveron lasku on käytännössä lähes sama asia kuin ”lihavero”, mutta oletettavasti imagoltaan positiivisempi. On myös Suomen tai Euroopan tasolla selvitettävä muiden kulutusta ohjaavien verojen ja merkintöjen mahdollisuutta, kuten tuotteiden hiilijalanjälkimerkintä. Kannatamme myös esim. sokeriveron ja alkoholin verotuksen korottamista.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä  
Kasvispainotteista lähi- ja luomuruokaa voidaan edistää joukkoruokailuissa. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön elintarvikkeiden valmistevero, joka perustuu tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksiin ja kohtelee kaikkia tuotteita samalla tavoin.

RKP: Osittain eri mieltä 
Tarvitsemme monipuolisesti erilaisia proteiinin lähteitä. Kasvisruokailua voisi edistää esim. kasvisruokapäivillä päiväkodeissa ja kouluissa

Kokoomus: Osittain samaa mieltä           
Kauppojen hyllyille ilmestyy jatkuvasti uusia kasvipohjaisia ruokainnovaatioita. Tätä faktaa vasten on oikeutettua asettaa kasvis-ja hyönteisproteiini reilulle pelikentälle suhteessa maito- ja lihatuotteisiin. Kasvipohjaiset ruokavaliot ovat helposti saatavissa kouluissa ja työpaikoilla. Kunnilla on merkittävä rooli kouluruuan järjestäjänä lisätä hyviä kasvisruokia, joista lapset innostuvat. Harkitsemme uusia pisteveroja maltillisesti.

5. Turkistarhaus tulisi lakkauttaa.

Keskusta: Täysin eri mieltä   
Suomalaiset turkistuottajat tunnetaan laadukkaista ja vastuullisesti tuotetuista turkiksista. Turkistarhaus on maassamme tarkasti säädeltyä ja valvottua toimintaa. Keskusta korostaa, että eläinten hyvinvoinnista on aina huolehdittava tinkimättömästi. Jos epäkohtia esiintyy, niihin on puututtava viipymättä ja korjattava ne. Eläinten hyvinvointia tulee entisestään parantaa, ja se on mahdollista vain siten että pidämme kiinni kotimaisesta tuotannosta. Aikaisemmin turkisalalla on lisätty virikkeitä ja eläinten käytössä olevaa pinta-alaa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tulevaisuudessa tulee pohtia yhdessä turkiselinkeinon kanssa, millä uusilla toimenpiteillä lajityypillistä käyttäytymistä voidaan vielä paremmin mahdollistaa. Turkiseläinten liikajalostaminen liian suuriksi yksilöiksi ei ole hyväksyttävää. Turkistarhauksen tuotteista suurin osa menee vientiin. Toiminnan kieltäminen Suomesta ei tässäkään tapauksessa poista globaalia kysyntää.

SDP: Osittain eri mieltä 
SDP:llä on voimassa oleva puoluekokouskanta, jonka mukaan turkistarhaus on alueellisesti merkittävä elinkeino. Kaiken kotieläintuotannon tulee olla eettisesti kestävää ja ottaa huomioon eläimen sisäsyntyiset tarpeet. Eläinten hyvinvointi ja eettisesti kestävä kohtelu varmistetaan tutkimukseen perustuvilla eläinsuojelunormeilla ja niiden asianmukaisella ja riittävästi resursoidulla valvonnalla. Vaikka SDP ei kannata turkistarhauksen kieltämistä, se peräänkuuluttaa turkistuottajien yhteiskunnallista, sosiaalista ja eettistä vastuuta. SDP toimii sen puolesta, että turkiseläinten maastavienti säädetään luvanvaraiseksi ja turkiseläinten vienti kielletään maihin, joissa olosuhteet ovat todistettavasti huonot ja eläinsuojelulainsäädäntö kehittymätöntä. Kun eduskunta äänesti kansalaisaloitteesta turkistarhauksen kieltämiseksi, osa SDP:n kansaedustajista äänesti kiellon puolesta.

Perussuomalaiset: Täysin eri mieltä    
Vaikka turkistarhaus Suomessa lopetettaisiin, se ei poistuisi maailmasta. On tärkeää ymmärtää, että suomalainen turkistarhaaminen on varmasti parempi vaihtoehto kuin kiinalainen. Toisaalta ”eettinen turkistarhaaminen” on surullinen vitsi niin kauan kuin rikkomuksiin tai esim. jättiläiskettujen kasvattamiseen ei oikeasti puututa. Kannatamme parempaa viranomaisten suorittamaa valvontaa eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Vihreät: Täysin samaa mieltä     
Turkistarhaus on eläintuotannon julmin muoto. Eläinten kasvattamista ja tappamista pelkästään turkisten tuottamista varten pidetään yhä laajemmin eettisesti kestämättömänä toimintana. Häkeissä eläimet eivät voi toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään.

Eläinten eettisen kohtelun kannalta ainoa mielekäs ratkaisu on lopettaa turkistuotanto Suomessa siirtymäajalla. Yhä useammassa Euroopan maassa on eettisen keskustelun seurauksena kielletty turkistarhaus kokonaan.

Vihreät esittää turkistarhauksen kieltämistä viiden vuoden siirtymäajalla. Turkistarhaajille on tarjottava siirtymäajalla ja mahdollisesti pitempäänkin tukea uuteen elinkeinoon siirtymisessä. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi uraneuvontaa ja -valmennusta, muutos- ja investointitukia, opintoseteleitä, yritysneuvontaa ja muuta tarpeellista tukea ja muutosturvaa. Tässä yhteiskunnalla on tavallistakin suurempi vastuu, koska turkistarhaajat joutuvat lopettamaan yritystoimintansa lainsäädännön muuttumisen johdosta.

Kristillisdemokraatit: Täysin eri mieltä  
Turkistarhaus on paikallisesti merkittävä maaseudun elinkeino. Emme kannata turkistarhauksen täyskieltoa, mutta eläinten hyvinvointia tarhoissa pitäisi parantaa nykyisestä, ml. mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Myös kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa asiaan.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä  
Vasemmistoliiton tavoite on, että turkistarhaajille luodaan luopumisjärjestelmä, jolloin turkistarhauksesta voidaan luopua siirtymäajan jälkeen. Tarhojen sukupolvenvaihdoksista on luovuttava tukemalla siirtymistä toiseen elinkeinoon

RKP: Täysin eri mieltä    
Turkistarhaus on osa eläintaloutta siinä missä muukin laillinen toiminta. Suomessa sitä harjoitetaan vastuullisesti verrattuna muihin maihin. Mikäli Suomessa kielletään turkistarhaus niin se kasvaa siellä missä olosuhteet ovat huonot.

Kokoomus: Osittain eri mieltä 
Puolueessamme on sekä turkistarhauksen puolustajia että sen lakkauttamisen kannattajia. Epäkohtien ratkaisuissa ja ennaltaehkäisyssä olennaista on valvonta. Meidän tulee huolehtia turkiseläinten hyvinvoinnista, hyvästä kohtelusta ja elinolosuhteista. Uusi eläinsuojelulaki pakottaa turkisalan investoimaan miljoonia euroja eläinten hyvinvointiin.

6. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tulisi säätää pakolliseksi.

Keskusta: Osittain samaa mieltä
Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän esityksestä koirien tunnistusmerkintää ollaan säätämässä pakolliseksi. Tämä on historiallinen päätös koirien puolesta. Asian valmistelu on ministeriössä vielä kesken, mutta suunta on selvä. Kissojen osalta tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin säätämistä pakolliseksi tulee harkita siinä vaiheessa, kun koiriin liittyvät parannukset on saatu käyttöön, ja meillä on asiasta riittävästi kokemusta.

SDP: Täysin samaa mieltä           

Perussuomalaiset: Osittain samaa mieltä
Perussuomalaiset kannattaa ehdottomasti tunnistusmerkintää ja rekisteröintiä, mutta ei sen säätämistä pakolliseksi. Rekisteröintiin pitää kannustaa, ja siitä täytyy olla jotakin konkreettista hyötyä, jotta ihmiset tekisivät sen.

Vihreät: Täysin samaa mieltä     
Hallituksen eläinlakiesityksessä säädetään pakolliseksi omistajan tunnistavan sirun asettaminen koirille.

Koirien rekisteröinti Suomessa on kuitenkin jo nyt melko hyvällä tasolla, kun taas kissojen tilanne on heikompi. Vain noin 10 % kadonneista kissoista palaa kotiin, kun koirista onnistutaan palauttamaan valtaosa. Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti nopeuttaisi kadonneen eläimen palauttamista omistajalleen sekä edistäisi vastuullista eläimenpitoa, kun lemmikkinsä hylänneet omistajat saataisiin rikosvastuuseen teostaan.

Kristillisdemokraatit: Täysin eri mieltä
Pakollinen rekisteröinti on varsin raskas toimenpide. Tässä asiassa luottaisimme toistaiseksi valistukseen ja neuvontaan.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä    

RKP: Osittain eri mieltä 
Rekisteröinti periaatteena erittäin hyvä, ja tulisi kannustaa. Käytännössä kuitenkin haastavaa tehdä pakolliseksi mm. valvontakysymys ja korkea hinta tuo ongelmia.

Kokoomus: Osittain samaa mieltä 
Olemme suhtautuneet myönteisesti tunnistusmerkintään. Koirien tunnistusmerkinnän lisäksi myös kissojen tunnistusmerkintää olisi syytä harkita tulevaisuudessa, etenkin kun saamme kokemuksia koirien rekisterin ylläpidosta. Rekisterin ylläpito vaatisi todennäköisesti jonkin verran kustannuksia, mutta saavutettuun hyötyyn nähden näin nykyisenä digitaalisena aikakautena se tuskin olisi ylitsepääsemätön ongelma.

7. Lemmikkieläinten verkkokauppaa tulisi rajoittaa.

Keskusta: Osittain samaa mieltä
Pentutehtailu on saatava Suomessa kuriin. Koirien pakollinen sirutus on ensimmäinen askel tähän suuntaan. Eläinten myyjien nettikauppaan tulisi laatia pakollinen tunnistusjärjestelmä, jolla ehkäistään laitonta pentutehtailua. Lemmikkieläinten verkkokaupan puutteita tulee poistaa neuvonnan, valvonnan ja lainsäädännön keinoin.

SDP: Osittain samaa mieltä       
Pimeää lemmikkieläinkauppaa käydään usein verkossa.

Perussuomalaiset: Täysin samaa mieltä 

Vihreät: Täysin samaa mieltä  
Verkkokaupassa eläinten terveyttä ja hyvinvointia on vaikea varmistaa ja valvoa ja sen johdosta rajoitustoimenpiteitä tarvitaan.

Kristillisdemokraatit: Täysin eri mieltä
Lemmikkien verkkokauppaan liittyy ikäviä lieveilmiöitä, mutta ongelman perussyy ei ole itse verkkokaupassa. Eläinsuojeluviranomaisten pitää luonnollisesti valvoa myös netin kauppapaikkoja. Julkisista verkkokaupoissa tapahtuvan myynnin valvonta on helpompaa kuin täysin pimeän.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä  
Koirien pentutehtailun tulee loppua, ja usein ongelmat liittyvät nimenomaan verkkokauppaan, koska fyysisiä eläinkauppoja säädellään tarkasti. Kaikki verkkokauppa ei tietenkään ole ongelmallista, mutta joukosta on saatava kitkettyä pois rikollinen toiminta.

RKP: Täysin samaa mieltä

Kokoomus: Osittain eri mieltä
Eläimiä ei tulisi hankkia heräteostoksena eikä muutenkaan ilman riittävää harkintaa. Uusi laki eläinten hyvinvoinnista asettaa joitakin rajoituksia eläinten myymiseen, mutta verkkokaupan rajoittaminen olisi haasteellista. Kyseenalaisin tarkoitusperin käytävä kauppa on kitkettävä myyntikanavasta riippumatta.

8. Helsingin poliisi perusti eläinsuojelurikoksiin erikoistuneen yksikön. Vastaava toiminta tulisi laajentaa koko Suomeen.           

Keskusta: Osittain samaa mieltä
Helsingin poliisin tekemä päätös on hyvä avaus eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Päätöksen vaikutuksia ja kokemuksia tulee seurata tarkasti, ja pohtia niiden pohjalta toimintatavan laajentamista. Poliisilla itsellään on paras näkemys siitä, miten sen tulee organisoida toimintansa erilaiset tarpeet ja käytössä olevat resurssit huomioiden.

SDP: Täysin samaa mieltä 
Viranomaisten osaamisen taso eläinsuojelurikosten kohdalla tulisi varmistaa koko maassa.

Perussuomalaiset: Täysin samaa mieltä
Suomeen tulee perustaa eläinsuojelurikoksiin keskittyviä poliisin virkoja. Eläinsuojelurikkomuksista on seurattava nykyistä ankarammat rangaistukset. Eläintenpitokieltojen kriteereitä tulee tiukentaa ja pidentää ajaltaan moninkertaisiksi. Rangaistusten täytäntöönpano, eläinpitokiellon määrääminen ja myös kiellon valvominen ovat oleellisessa roolissa eläinsuojelurikoksia ehkäistessä.

Vihreät: Täysin samaa mieltä    
Eläinsuojelurikoksiin on puututtava kaikissa osissa Suomea. Jokaiselle poliisilaitokselle tällaista yksikköä ei ehkä tarvita, mutta kattavuus olisi varmistettava esim. maakunnittain.

Kristillisdemokraatit: Osittain samaa mieltä      
Eläinsuojelurikoksiin erikoistunut yksikkö voisi palvella maanlaajuisesti resurssien salliessa, mikäli kokemukset Helsingistä osoittautuvat rohkaiseviksi. Enimmäkseen eläinsuojeluasiat kuitenkin kuuluvat paikallisille eläinsuojeluviranomaisille (eläinlääkärit, poliisi ja terveystarkastajat). Monilla paikkakunnilla on lisäksi vapaaehtoispohjaista eläinsuojeluvalvontaa.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä 
Eläinsuojeluvalvontaa ja rikosten tutkintaa tulisi vahvistaa. Asiaan erikoistunut yksikkö mahdollistaa paremman tutkinnan ja sen myötä eläinsuojelun paremman toteutumisen.

RKP: Osittain samaa mieltä

Kokoomus: Osittain samaa mieltä  
Monilla ihmisillä on ollut tähän asti kokemus, että ilmoituksia on turha tehdä, kun ne eivät johda mihinkään. Yksikön työmäärä osoittaa, että sille oli suuri tarve. Myös muualla Suomessa voitaisiin edetä vastaavaan suuntaan, mutta onneksi kyseinen yksikkö auttaa myös Helsingin ulkopuolella. Maakuntauudistus tarjoaa hyvän hetken toimintamallien selkiyttämiselle laajemmassa mittakaavassa.

9. Suomeen tulisi perustaa eläinsuojeluvaltuutetun virka.

Keskusta: Osittain eri mieltä 
Suomessa eläinten hyvinvoinnin parantaminen perustuu omistajien vastuulliseen toimintaan sekä toimivaan valvontaan. Eläinsuojeluvaltuutetun virka itsessään ei toisi Keskustan näkemyksen mukaan juurikaan lisäarvoa eläinten hyvinvoinnille. Valtuutetun resurssoinnin sijaan varat tulee käyttää omistajien neuvontaan ja valvonnan kehittämiseen.

SDP: Täysin samaa mieltä        
Virka perustettiin SDP:n vaatimuksesta hallituskaudella 2011-2015 mutta lakkautettiin sittemmin. SDP on vaatinut viran palauttamista ja vakinaistamista.  Eläinten oikeuksiin liittyvät asiat, kuten tuotantoeläinten hyvinvointi, ruuan alkuperäkysymykset sekä kiinnostus lemmikkieläinharrastusta kohtaan luovat tarpeen itsenäiselle valtion viranomaiselle. Eläinsuojeluasiamiestä tarvitaan jatkossakin koordinoimaan eläinten oikeuksiin liittyvää yhteiskunnallista agendaa, keskustelua ja politiikkaa sekä eri tahojen yhteistyötä eläinsuojelukysymyksissä.

Perussuomalaiset: Osittain samaa mieltä             
Yleisesti ottaen ajatus on hyvä. Kuitenkaan pelkät byrokraattiset virat eivät itsessään välttämättä tee asioita paremmiksi.

Vihreät: Täysin samaa mieltä    
Nykyhallitus lopetti lyhyeen vuonna 2013 perustetun eläinsuojeluasiamiehen viran. Uuden eläinten hyvinvointilain yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus perustaa tehtävä uudelleen, eläinsuojeluvaltuutetun nimikkeellä.

Eläinsuojeluvaltuutetun tehtävä olisi varmistaa, että eläinten asiat ja hyvinvointi pääsevät esille yhteiskunnallisessa keskustelussa ja lainsäädännössä. Hän ajaa tutkimustietoon perustuen eläinten hyvinvoinnin edistämistä asettuen poliittisten ja intressiristiriitojen ulkopuolelle. Ihmiset ovat jatkuvasti kiinnostuneempia eläinten kohtelusta ja ruuan alkuperästä. Eläinsuojeluvaltuutettu on taho, jolta voidaan hankkia riippumatonta näkemystä eläinten hyvinvoinnista.

Eläimillä ei ole mahdollisuutta puolustaa omia oikeuksiaan. Siksi on varmistettava, että eläimillä on oma puolestapuhujansa myös valtionhallinnossa.

Kristillisdemokraatit: Osittain eri mieltä 
Suomessa on kokeiltu eläinsuojeluasiamiehen virkaa, mutta säästösyistä virkaa ei jatkettu. Eläinsuojelutyö on paikallisten viranomaisten vastuulla, mutta eläinvalvontaan tulee muutoksia maakuntauudistuksen yhteydessä. Asiaan kannattaa palata maakuntauudistuksen ja uuden eläinsuojelulain valmistuttua: esim. mikä olisi kansallisen eläinsuojeluvaltuutetun rooli alueellisiin eläinsuojeluviranomaisiin nähden.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä  
Eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen tehtävä perustettiin aikoinaan, koska havaittiin selkeä tarve itsenäiselle viranomaiselle, joka edistäisi eläinten hyvinvointia, tekisi valistustyötä sekä ylläpitäisi keskustelua eri viranomaisiin, tutkijoihin, järjestöihin ja asiantuntijoihin. Vasemmistoliitto on ehdottanut pysyvän eläinsuojeluasiamiehen tai eläinasiavaltuutetun itsenäisen viranomaisen perustamista, koska Suomi tarvitsee jatkossakin eläinten asioita ajavan itsenäisen viranomaisen.

RKP: Emme ota kantaa 
Emme hyväksy minkäänlaista eläinten laiminlyöntiä. Suomessa eläinsuojelu on kuitenkin korkeatasoista, ja hyvin toimivat prosessit pitävät huolen siitä, ettei eläimiä kohdella kaltoin.

Kokoomus: Täysin eri mieltä 
Emme kannata uuden valtuutetun viran perustamista. Luotamme siihen, että eläinsuojelu toteutuu parhaiten nykyisten eläinsuojeluviranomaisten toimesta. Uudella lailla sitä entisestään parannetaan.

10. Eläinkokeille vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien rahoitusta tulisi lisätä.

Keskusta: Osittain samaa mieltä
Tavoite vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseksi on kannatettava.

SDP: Täysin samaa mieltä    
Vaihtoehtoiset menetelmät ja niiden kehittäminen voi olla Suomelle kilpailuvaltti sekä mahdollisuus viedä osaamista ulkomaille.

Perussuomalaiset: Osittain samaa mieltä

Vihreät: Täysin samaa mieltä
Eläinkokeisiin liittyy paljon eettisiä ja eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia. Siksi eläinkokeita on määrätietoisesti pyrittävä vähentämään. Vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien ja tuotekehityksen edistämistä on tuettava rahoitusta lisäämällä. Turvataan eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien asiantuntijakeskukselle (FICAM) riittävä rahoitus tutkimus- ja koulutustoiminnan ylläpitämiseen ja koordinointiin.

Kristillisdemokraatit: Osittain samaa mieltä  
Korvaavien menetelmien käyttöönotto on lisääntynyt koko ajan, mutta en kannata täydellistä koe-eläinkieltoa, sillä edelleen on tärkeitä tieteellisiä kokeita, joita ei voi korvata muutoin.

Vasemmistoliitto: Täysin samaa mieltä  

RKP: Osittain samaa mieltä   
Jos on muita vaihtoehtoja niin eläinkokeista pitäisi päästä eroon

Kokoomus: Osittain samaa mieltä      
Eläinkokeet tulee korvata muilla vaihtoehdoilla aina kun se on mahdollista. Koe-eläinlainsääntö on uudistettu hiljattain. Suojelu koe-eläinten kohdalla perustuu periaatteeseen, että eläinten käyttöä on pyrittävä korvaamaan muilla menetelmillä aina kun se on mahdollista. Tutkimusrahoitus kuten yleensä on järkevää järjestää yliopistojen ja Suomen Akatemian kautta.