Suomen koe-eläinten määrä kasvaa – eläinkokeetonta tutkimusta rahoitetaan edelleen huonosti


Vaikka Suomi on lisännyt hieman eläinkokeettoman tutkimuksen rahoitusta, sen tulisi kasvaa huomattavasti nykyisestä. Eläinkokeettoman tutkimuksen saama rahoitus on murto-osa eläinkoetutkimuksen saamasta rahoituksesta.

Eläinsuojeluliitto Animalia ja sen kattojärjestö, The European Coalition to End Animal Experiments (ECEAE), ovat huolissaan eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien kehnosta rahoituksesta EU:n jäsenvaltioissa.

ECEAE:n jäsenjärjestöt tiedustelivat valtioidensa hallituksilta eläinkokeettoman tutkimuksen rahoituksesta. Kyselyllä pyrittiin saamaan selville, kehitetäänkö eläinkokeettomia menetelmiä viime vuonna voimaan astuneen uuden koe-eläindirektiivin (2010/63/EU) vaatimalla tavalla. Direktiivi velvoittaa EU-jäsenmaiden hallitukset tukemaan taloudellisesti eläinkokeetonta tutkimusta ja eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien käyttöä.

Vain puolet EU:n jäsenvaltioista vastasi kyselyyn. Maininnan arvoista rahoitus oli ainoastaan seitsemässä maassa: Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa, Belgiassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Nämä valtiot osoittivat eläinkokeettomaan tutkimukseen yhteensä 18,7 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Summa on silti pieni – kyselyyn vastanneet valtiot käyttivät eläinkokeettomaan tutkimukseen vain 0–0,036 prosenttia tieteellisen tutkimuksen budjetistaan. Muuta tieteellistä tutkimusta rahoitetaan 25-kertaisesti verrattuna eläinkokeettomien tutkimusmenetelmien rahoitukseen.

Suomessa eläinkoetutkimukselle myönnettävästä rahoituksesta on hankalaa saada tietoa. Sitä ei tilastoida, joten tietoa ei ole aukottomasti saatavilla.

“Vaikuttaa siltä, että EU-jäsenvaltiot eivät ole lainkaan sisäistäneet uuden koe-eläindirektiivin velvoitetta kehittää ja edistää eläinkokeetonta tutkimusta. Suomessakin koe-eläinten määrä on kasvanut koko ajan”, sanoo Animalian koe-eläinvastaava Marianna Lammi.

Kyselyyn vastanneet Tšekin tasavalta, Irlanti, Latvia, Luxemburg, Slovakia ja Espanja eivät myöntäneet rahoitusta eläinkokeettomalle tutkimukselle lainkaan vuonna 2013 tai aiempina vuosina.

Isossa-Britanniassa eläinkokeetonta tutkimusta rahoitettiin yli 11 miljoonalla eurolla, Saksassa noin viidellä miljoonalla eurolla, Ruotsissa lähes 1 700 000 eurolla, Tanskassa noin 400 000 eurolla, Itävallassa lähes 300 000 eurolla ja Belgiassa noin 150 000 eurolla.

Suomi on tilaston häntäpäässä, vaikka rahoitus onkin kasvanut. Suomessa eläinkokeetonta tutkimusta rahoitettiin viime vuonna 100 000 eurolla, kun summa on aiempina vuosina ollut 40 000 euroa.

”Rahoituksen kasvu on tietenkin positiivista, mutta tämänhetkinen budjetointi ei mitenkään riitä kehittämään tiedettä pitkäjänteisesti. Kuitenkin on ilahduttavaa, että meillä on jo vaihtoehtomenetelmien tutkimuskeskus FICAM ja suomalaisessa eläinkokeettoman tutkimuksen osaamisessa on tulevaisuuden myyntivaltti”, Lammi sanoo.

ECEAE:n kysely julkaistiin 24.1.2014 tiedejulkaisu Altexissa.

 

Lisätiedot:

Marianna Lammi

koe-eläinvastaava

Eläinsuojeluliitto Animalia

puh. 045 775 01571

marianna.lammi [at] animalia.fi

 

Tietoa Animaliasta sekä koe-eläimistä
Altexin julkaisu