Eduskuntavaalit 2011


Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on tarkoitus aloittaa seuraavalla hallituskaudella. Kevään 2011 eduskuntavaaleissa valittavat kansanedustajat ja vaalien tuloksen pohjalta muodostettava hallitus ovat avainasemassa päättämässä siitä, miten eläimiä saa Suomessa tulevaisuudessa kohdella. Eläinsuojelulain lisäksi poliitikoilla on monia muita kanavia vaikuttaa eläinten hyvinvointiin.

Alla olevissa vaalitavoitteissamme on mainittu keskeisiä kohtia uudistuksista, jotka poliittisten päättäjien on tarpeellista ja mahdollista tehdä. Voit tuoda näitä asioita esiin ottaessasi yhteyttä ehdokkaisiin.

Eläimet eivät saa ääntään kuuluviin. Sinä saat. Käytä äänesi ja valitse ehdokas, joka haluaa parantaa eläinten elinoloja myös käytännössä!

Järjestöt toteuttivat ehdokkaille suunnatun vaalikyselyn, jonka koosteen voit lukea täältä.

Eläinsuojelujärjestöjen vaalitavoitteet

Animalia ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto haluavat nostaa erityisesti seuraavat asiat eduskuntavaalien keskustelunaiheiksi sekä hallitusohjelmaan.

1. Lainsäädäntöä ja sen toimeenpanoa ja valvontaa on kehitettävä

  • Eläinsuojelulain kokonaisuudistus on valmisteilla – Suomen lain on tulevaisuudessa ylitettävä useilta osin EU:n määräämä minimitaso. Esimerkkejä muissa maissa jo käytössä olevista, Suomen nykyistä lainsäädäntöä korkeammista vaatimuksista ja eläinten hyvinvoinnin kannalta keskeisistä uudistuksista, on runsaasti. Näihin kuuluvat esimerkiksi useat alla mainitut tuotantoeläinten hyvinvointia lisäävät uudistukset.
  • Eläinsuojeluvalvontaan on varattava aiempaa runsaammin resursseja.
  • Suomeen on perustettava eläinasiavaltuutetun virka.
millapopova_possu nettiin

Suomessa teurastetaan vuosittain yli 2 miljoonaa sikaa

2. Tuotantoeläinten hyvinvointia on lisättävä

  • Suomen maataloustukipolitiikkaa tulee muuttaa sellaiseksi, että se lisää tuotantoeläinten hyvinvointia edistäviä käytäntöjä nykyistä paremmin. Esimerkiksi eläinten hyvinvointitukea sekä investointitukia tulee jakaa vain ratkaisuille, jotka selkeästi edistävät eläinten hyvinvointia. Investointituet voidaan suunnata esimerkiksi kiinteän lattiapinta-alan lisäämiseen, häkkikanaloiden muuttamiseen lattiakanaloiksi ja eläinten ulkoilumahdollisuuksien luomiseen tai parantamiseen.
  • Tuotantoeläinten kasvatusolosuhteiden minimivaatimuksia tulee nostaa. Lainsäädäntöä muutetaan tutkimustiedon perusteella. Esimerkiksi karjuporsaiden kirurginen kastraatio ilman kivunlievitystä sekä porsitushäkkien käyttö on kiellettävä, parsinavetat ja varustellut häkkikanalat tulee kieltää siirtymäajalla, kaikkien nautojen on päästävä kesäaikaan laitumelle ja broilereiden tilavaatimuksia on lisättävä.
  • Eläinkunnantuotteiden pelkän imagomarkkinoinnin julkinen rahoitus tulee lopettaa. MMM myöntää vuosittain satoja tuhansia euroja eläinperäisten tuotteiden markkinointiin. Julkisesti tuetun elintarviketiedotuksen täytyy koostua monipuolisesta, erilaiset lähestymistavat huomioivasta tiedosta. Sen tulee kattaa elintarviketuotannon myönteiset ja kielteiset puolet mukaan lukien eläintuotannon erilaiset vaihtoehdot.
  • Eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä on tiukennettava säädöksiä eläimille hyvinvointiongelmia tuottavan jalostuksen kieltämiseksi.

3. Koe-eläinten määrää on vähennettävä

  • Suomeen tulee muodostaa toimintasuunnitelma, joka määrää konkreettiset askeleet koe-eläinmäärien ja eläinkokeiden vähentämiseen ja lopettaa tuskallisimmat eläinkokeet vähitellen kokonaan. Hallitusohjelmassa on jo nyt kirjattuna ”Koe-eläintoiminnassa pyritään uuden lain tavoitteiden mukaisesti kokeiden mahdollisimman pieneen määrään ja kokeiden korvaamiseen muilla menetelmillä”, mutta tätä tavoitetta ei saavutettu.
  • Eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämistä tulee tukea. Tampereelle perustettiin vuoden 2008 lopussa Vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille (FICAM). Laitokselle on turvattava jatkossa riittävä rahoitus.
  • Kaikkien kädellisten käyttäminen eläinkokeissa on kiellettävä Suomessa.

4. Turkiseläinten häkkikasvatus on kiellettävä siirtymäajalla

  • Euroopassa on käynnissä selkeä suuntaus turkistarhauksen kieltämiseen. Suomessakin on toteutettava turkiseläinten häkkikasvatuksen kielto siirtymäkaudella. Sen aikana on tuettava tarhaajien uudelleenkouluttautumista, iäkkäimpien tarhaajien eläkkeelle siirtymistä ja muita mahdollisia tukitoimenpiteitä. Suomeen on luotava työryhmä, joka selvittää millä edellytyksin Suomessa voidaan luopua turkistarhauksesta vuoteen 2025 mennessä.
  • Vaihtoehtona kiellolle voidaan nähdä mm. Ruotsissa ja Sveitsissä toteutettu turkiseläinten olosuhdevaatimusten huomattava nostaminen. Kettutarhauksen vaatimusten kiristäminen johti Ruotsissa kettutarhauksen loppumiseen maassa. Samoin eläintarhaoloja vastaavien olosuhteiden vaatiminen Sveitsissä johti siellä kaiken turkistarhauksen loppumiseen.

5. Seura- ja harraste-eläinten suojelua on lisättävä

  • Koirien koulutuksessa on kiellettävä yksiselitteisesti sähköpantojen, impulssipantojen ja ns. kipinäpantojen käyttö.
  • Eksoottisten eläinten pitämistä lemmikkinä on syytä rajoittaa. Lajia ei tulisi saada pitää myynnissä, mikäli yksityiskodeissa ei pystytä järjestämään sen hyvinvoinnin edellyttämiä olosuhteita. Tällaisia erityisen haastavia lajeja voivat olla esimerkiksi eläimet, jotka vaativat huomattavan paljon tilaa, joiden olosuhdevaatimuksista ei tiedetä riittävästi tai joiden olosuhdevaatimuksia ei pystytä täyttämään siten, että niiden hyvinvointi ja lajinmukainen käyttäytyminen olisi turvattu.
  • Seura- ja harraste-eläimistä ainakin koirille ja kissoille on luotava pakollinen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintijärjestelmä.
  • Löytöeläinten talteenotosta sekä löytöeläintaloista eteenpäin sijoitettavien eläinten tunnistusmerkinnästä, rekisteröinnistä, rokotuksista ja sterilisaatiosta/kastraatiosta on säädettävä siten, että eläinten hyvinvointi varmistuu.

6. Julkisen ruokailun ostosvalinnoissa on huomioitava myös eläinten hyvinvointi

  • Kasvisperäisten elintarvikkeiden osuutta ruokailussa on lisättävä. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi kannustamalla kuntia ottamaan käyttöön viikoittainen kasvisruokapäivä julkisessa ruokailussa. Kasvisruoan osuuden lisääminen myös hillitsee ilmastonmuutosta ja edistää ihmisten terveyttä.
  • Julkisessa ruokailussa on suosittava esimerkiksi lattia- ja luomukananmunia häkkikananmunien sijaan sekä luomulihaa ja luomumaitoa tehotuotetun sijaan.